”Oli mun työhistorian parasta aikaa, kun sain tehdä töitä sun kanssasi” (LinkedIn päivitys – 21.7.2018)

”Oli mun työhistorian parasta aikaa, kun sain tehdä töitä sun kanssasi. Etkö sä voisi hankkiutua jonnekin toimariksi ja palkata mua uudelleen.”

Siinäpä eiliseltä palaute joka vetää aika nöyräksi (palautteen antaja korjatkoon sanamuodon jos muistin väärin). 

Noh ylpistymään ei tästä pääse, on sitä lähes päinvastaistakin palautetta tullut ihan riittämiin.  On myöskin palaute joka herättää ajattelemaan. Oletko sinä ”pomona” tai ihan vaan työkaverina tullut miettineeksi kuinka ison ja lähtemättömän vaikutuksen  teet kanssakulkijasi elämään?

Työpaikalla omalla tekemiselläsi rakentama tunnelma kantautuu ihmisten kotiin ja vaikuttaa sellaistenkin ihmisten elämään joita et ehkä ole edes tavannut. Jakeletko ympärillesi iloa vai surkeutta… 

Mitäpä tästä mieltä? Ihminen viettää töissä aika ison ajan elämästään. Kuinka paljon esimiehen/kanssakulkijan täytyy tämä huomioida, kun omaa hyvää tai pahaa oloaan töissä ympärilleen jakaa? 

Ilo on yksi kantavia voimia ihmisen elämässä, syötkö sitä vai tuotko sitä?

Keskustelu aiheesta löytyy täältä : https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:6426379495585959936